Korjaushankkeiden rahoitus taloyhtiöissä

Moni 60 – 70 -luvulla rakennettu kerrostalo alkaa olla siinä kunnossa, että korjaustyöt taloyhtiöön ovat ajankohtaisia. Paljon kuullaan myös puhuttavan kulujen nousevan niin korkealle, että se vastaa lähes asunnon arvoa. Tällaisessa tilanteessa on joissakin tapauksissa päädytty ratkaisuun, että taloja ei kunnosteta lainkaan. Toki aina ei näin ole, eikä huolta kannata kantaa turhaan. Hyvin tehty korjaushanke saa taloyhtiön kestämään vielä pitkään.

Putki- ja muihin remontteihin tulee kuitenkin osata varautua. Jos tiedät asuvasi vanhemmassa taloyhtiössä, jossa remontteja ei ole vielä tehty, ovat ne varmasti edessäpäin. Toki uudempiinkin taloyhtiöihin voi tulla remontin ja korjauksen tarpeita. Kuka vastaa kuluista suuremmissa korjaushakkeissa, ja miten rahoitus hoidetaan?

Taloyhtiön kullekin korjaushankkeelle valitaan rahoitustapa taloyhtiön varallisuudesta ja tilanteesta riippuen. Isännöitsijän ja hallituksen vastuulle jää useimmiten rahoitustapojen vertailu. Rahoitusvaihtoehtoja on tärkeää vertailla, koska monia eri vaihtoehtoja on saatavilla sekä ulkoisista että omista vaihtoehdoista. Yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä rahoitusmuoto valitaan.

Yleisimmät rahoitusvaihtoehdot ovat pankkilaina sekä ns. osakassuoritukset. Yhtiökokouksessa voidaan myös päättää, että korjaushankkeeseen kerätään varoja jo ennen remontin aloitusta erillisellä korjausvastikkeella. Pienemmissä korjauksissa voi olla aiheellista kerätä esim. yksi ylimääräinen vastike. Myös muita rahoitusvaihtoehtoja on olemassa, mutta esittelemme tässä artikkelissa vain yleisimmät.

Sisäiset rahoituslähteet

Jos taloyhtiön hallinnassa on asuin- tai liikehuoneistoja, voidaan niitä vuokrata tai myydä rahoituksen saamiseksi korjaushankkeelle. Myös taloyhtiön hallinnassa olevat varasto- ja piharakennukset kannattaa kartoittaa siltä varalta, että niistä voi hyötyä esimerkiksi muuttamalla ne asuintiloiksi. Asuintiloiksi muuntamisen jälkeen ne voidaan vuokrata tai myydä eteenpäin. Tällaisessa tapauksessa tulee kuitenkin laskea tarkkaan muutostöistä aiheutuneiden kulujen määrä suhteutettuna voittoon.

Käyttämättömän rakennusoikeuden myymistä tonttia lohkomalla, tai esimerkiksi käyttöullakolta voidaan myös pohtia taloyhtiössä. Tällaisten vaihtoehtojen toteutus vaatii kuitenkin paljon taustaselvittelyä ja asiantuntemusta. Helpompaa on tilojen vuokraaminen eteenpäin kuin myyminen. Taloyhtiön tulee kuitenkin huomioida vuokratuloista saatavan tuoton ajallinen kesto. Kaikilla taloyhtiöillä ei ole aikaa odottaa vuokratuloista saatuja tuloja.

Ulkoiset rahoituslähteet

Yleisin ulkoinen rahoituslähde on pankkilainan, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA:n) sekä kuntien myöntämien avustusten yhdistelmä. Valtio voi myöntää avustusta asumiseen ja rakentamiseen liittyen. Kunnan, valtionkonttorin ja ARA:n avustuksissa osalle on merkitty hakuaika ja osaa voi hakea ympäri vuoden. Jo 10% avustus on merkittävä etu taloyhtiölle.

Myös korjaushankkeita edeltäviin kuntotarkastuksiin on mahdollista saada avustusta. Avustusta voi saada kosteusvaurioituneisiin asuntoihin, jotka aiheuttavat terveyshaittaa. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunnan terveystarkastaja on todennut terveyshaitan.

Muut rahoituslähteet

Pieniä kunnostustöitä kannattaa tehdä talkoovoimin, jos taloyhtiössä vallitsee hyvä yhteishenki. Talkoisiin tulee muistaa ottaa talkoovakuutus. Myös luovia ratkaisuja kannattaa ideoida, mutta niissä tulee tarkoin laskea kannattavuus. Esimerkiksi keskustayhtiöissä voi olla mahdollista vuokrata mainostilaa talon seinältä.

You Might Also Like